Vallankumous ja sosialismi
09.11.2023.
Poliittisena päämääränämme on kommunismi, jonka saavutamme sosialismin, “alemman kommunismin”, välivaiheen kautta.
Kommunistinen yhteiskunta on luokaton ja rahaton yhteiskunta, jossa kaikki sen hyväksikäyttö- ja syrjintärakenteet ollaan purettu. Kommunismiin
astuminen siis tarkoittaa myös lopulta ns. sosialistisen siirtymävaiheen - “työväen diktatuurin” - purkamista sitä mukaan, kun sen
tarpeellisuus porvariston sortamiselle vähenee (withering away of the state). (2)
Emme pysty luomaan kapitalismin ulkopuolisia kuplia jo olemassa olevien kapitalististen järjestelmien sisään. * Tavoitteemme kuitenkin pitäisi joka
vallankumouksen ja sosialismin vaiheessa olla pyrkiä edistämään kommunistisia ideaaleja, pitäen mielessä vasta-vallankumouksellisten voimien vaikutus
kaikessa järjestäytymistyössämme.
Fidel Castron sanoin, uskomme ettei sosialismin rakentaminen ole “mekaaninen” prosessi, vaan vaatii vallankumouksellisten ideaalien vahvaa ylläpitämistä porvarin
diktatuurinkin kaatamisen jälkeen. Työväki tulee osallistaa päätöksentekoon, tavalla joka vahvistaa heidän kokemustansa osallisuudesta koko työväen
yhteiseen vallankumoukselliseen projektiin ja inspiroi asettautumiseen vallankumouksen puolesta taisteluun, sen vaikeimpinakin hetkinä ja uskomattomienkin
vasta-vallankumouksellisten voimien edessä. (3)
Mm. Kuuba on näyttänyt maailmalle esimerkkiä omasta sosialistisesta kokeilustaan: suoran demokratian laajeneminen maan päätöksenteossa niin kutsuttujen
“Worker’s Parliaments”:n kautta, huolimatta kaikista uhista, joita Kuuba on kokenut Yhdysvaltojen lähimpänä sosialistisena naapurivaltana. Kuuba on siis
pystynyt pahimpienkin 90-luvun kriisien läpi hyödyntämään suoran demokratian päätöksentekoa ja on silti olemassa vuosikymmenten jälkeen Neuvostoliiton
romahtamisen jälkeen, vaikka se tarkoitti kansainvälisen vallankumouksellisen tuen lähes täyttä lakkaamista. On kuitenkin hyvä huomioida Kuuban ottamat
askeleet kohti liberalismia: Kuuba on enemmissä määrin avannut maatansa ulkomaiselle pääomalle, kuitenkin pienemmissä suhteissa Vietnamiin verrattuna. ** (1)
"Workers in our society are the owners and their own employees. So the union structures could in no way turn a blind eye to negative attitudes of workers and managers who did not fulfil their duties. Nor could they remain silent in the face of errors, inadequacies, and unfounded claims by those who did not adopt positions that were consistent with the situation facing the country. It was a matter of preparing to confront without ideological regression the realities that at times conflicted with principles we should not abandon and that we had always considered sacred." - Pedro Ross, 2022
*On virhe analysoida kapitalistisessa yhteiskunnassa olevan ‘sosialistisia kuplia/taskuja’, joita ylläpitämällä
ja laajentamalla voimme saavuttaa vallankumouksen. Ottakaamme esimerkiksi Anna Kontulan julkisessa keskustelussa käyttämä vastaava kuvaus kirjastoista.
Marxisteina näemme kannustettavaksi vallankumoukselliseksi toimeksi työtä, joka jollain keinoin kehittää työväenliikkeen luokkatietoisuutta
ja valmiuksia vallankumouksellisina. (4) Mm. kirjastot toimivat yhä porvariston diktatuurin alaisuudessa ja on vaan ajan kysymys milloin
markkinat syövyttävät nekin pois. Kirjastot ovat porvarin kompromissi, eivät ‘sosialistinen tasku’, sosialistisista kirjastoista
puhuttakoon vasta, kun ne astuvat työväen diktatuurin alaiseksi!
** Kapitalististen suurvaltojen, etenkin Amerikan Yhdysvaltojen, johtaessa maailmaa ja pitäessään käsissään valtaa näännyttää kokonainen kansa
jos tätä kansaa johtaa sellainen edustaja joka ei aja Yhdysvaltojen intressejä, on hyvä muistaa oikeat syyt sille, että esim. Vietnam on liberalisoinut osia taloudestaan.
1 Ross: How the Workers’ Parliaments Saved the Cuban Revolution, 2 Lenin: The State and Revolution,